Palautan mieleen unohtuneet unelmani

Näin sain toisen mahdollisuuteni elämässä; palasin urheilun pariin sen jälkeen, kun nilkkani vammautui artriitin vuoksi. 48 tunnin kuluttua leikkauksesta ja, ja kun olin voittanut pelkoni, pystyin kävelemään ilman kainalosauvoja. Olin kiitollinen reumalääkäreiden tekemästä tärkeästä työstä. Olin selviytynyt toisesta haasteesta elämässäni ystäväni hemofilian kera; se saattaa ajoittain minut vaaraan, joko verenvuodon tai kaatumisen vuoksi.

Työskentelen voittaakseni elämän tarjoamat haasteet.

Pidän itseäni samanlaisena kuin muutkin mutta samaan aikaan olen erilainen. Hyvin nuorella iällä opin, että elämäni ei tule olemaan helppoa ja että minun täytyy selviytyä asioista omalla tavallani.

Jopa loukkaantuneella nilkalla olin jo saavuttamassa yli 2000 metrin korkeuksia, mutta kipu latisti intoani vuorikiipeilyyn. Leikkauksen jälkeen lääkärit antoivat minulle taas uuden mahdollisuuden olla onnellisempi ja palata urheilulliseen elämääni. Turvaudun aina kokemuksiini ja elämänopetuksiin saavuttaakseni uskomattomia asioita. Perusharjoittelua alussa, jotta saavutetaan hyvin korkea taso.

Harjoittelun eteneminen (ks. taulukko)

Hämmästyttävien onnistumisten vuosi, jolloin aloitin perusharjoittelun ja harjoittelua vähitellen lisäämällä onnistuin nousemaan Madridin korkeimmalle vuorelle. Mielenlaatuni oli vahvistumassa.

Älä ikinä luovuta - fyysinen ja henkinen valmistautuminen

Vuonna 2016 aloin työstää kehon ja mielen välistä yhteyttä luottaen isäni neuvoon olla koskaan antamatta periksi.

Saavuttaakseni suurimman ja viimeisimmän unelmani, minun tuli pitää itsestäni huolta mahdollisimman hyvin ja antaa kehoni palautua vaikeasta harjoittelujaksosta. Liikunnan jälkeen palasin ohjeisiin, joita reumalääkärit ovat antaneet minulle lapsesta saakka: rentouta kehoa kylmällä vedellä ja jäällä, pidä riittäviä taukoja ja rasita kevyesti niveliä, jotta ne rentoutuvat ja pysyvät liikkuvina. Tämä menetelmä antaa minulle vastustuskykyä ja lihassärkyjä on paljon vähemmän. Valitsemani suuren riskin liikuntalaji pitää minut myös jatkuvasti valppaana ja tiedän kuinka suojaan itseäni lämmittimillä, säärystimillä jos tarpeen, käyttämällä sopivaa vaatetusta ja tukevia saappaita nilkan suojaamiseksi - ja tietysti ottamalla hyytymistekijää, jos kyse on äkillisestä vuodosta.

Jatketaan toisella onnistumisia, entistä tehokkaampia harjoitteita ja henkilökohtaista meditaatiota käsittelevällä taulukolla unelmani saavuttamiseksi. Usko on valtaa! Tätä asennetta hyödynnän jatkuvasti saavuttaakseni tavoitteeni.

On välttämätöntä omata voitontahtoinen ja vastustuskykyinen mielenlaatu, jota tulee harjoittaa päivästä toiseen. Ennen kunkin aikataulutetun kiipeilyn aloittamista tutkiskelin omaani huolellisesti ja analysoin vaaroja kasvattaakseni henkistä pääomaani.

Liiku vaihtelevasti

Parantaakseni suoritustani aloin työstää henkilökohtaista valmistautumistani, mukaan lukien uudet lajit, jotta harjoitteeni eivät olisi liian raskaita. Aloin treenata vuorotellen maastopyöräilyä ja melontaa varmistaakseni, että harjoittelen aktiivisesti ja vaihtelevasti. Jotain perustavanlaatuista kuitenkin puuttui, esimerkiksi hyvä ravitsemus.

Pääsimme unelmani saavuttamiseen tähtäävien valmistelujen loppuvaiheeseen mutta vieläkin oli asioita, joita en psykologisella tasolla pystynyt saavuttamaan voittaakseni haasteeni päivä kerrallaan. Nuria Picas, valmentajani, saapui ällistyttävine ansioluetteloineen ja huikeine kiipeilykokemuksineen auttaakseen minua löytämään sen, mikä jäi puuttumaan. Puhuin hänelle harjoittelustani ja saavutuksistani ja hänen psykologiset neuvonsa auttoivat minua löytämään palapelin puuttuvat palaset ja ottamaan riskejä, joita tarvitsin voittaakseni!

Olin jo kiivennyt useille 2000 metriä korkeille vuorille Madridissa, useammin kuin kerran, mutta toteuttaakseni elämäni tärkeän unelman, eli koskettaa taivasta Iberian niemimaalla, tarvitsin vielä suurempaa henkistä ponnistusta. Tällä kertaa tukenani olivat kuitenkin valmentajani apu ja neuvot.

Vuonna 2019 onnistuin pääsemään hyvin vaarallisille ja vaikeille, yli 2000 metriä korkeille vuorenhuipuille. Onnistuin kiipeämään kahdeksan legendaarisen vuoren huipulle, mukaan lukien "Reventón" ja "Siete Picos"; jälkimmäselle yhdessä päivässä.   Hyvin kivikkoisia vuoria (ja epäsuotuisa maasto nilkkaani ajatellen), joiden suhteen hermoilin, mutta vähitellen onnistuin voittamaan henkiset haasteet kuvittelemalla, mitä löytäisin huipulta – tavoite, jota en ollut vielä saavuttanut.

Suoritukseni oli hyvä,  mutta tarvitsin enemmän saavuttaakseni tavoitteeni ja tiesin, että minun pitää yrittää kovemmin. Vuonna 2019 tehostin harjoitteluni maksimiin; käytössäni olevasta ajasta riippumatta harjoittelin 8 tuntia päivässä, 10 km päivässä kovaa vauhtia ja välillä juosten, kolmena päivänä viikossa painoja, vatsalihaksia, punnerruksia ja venytyksiä, lisäksi vuoristossa liikkumista viikonloppuisin.

Fyysinen kestävyyteni ja voitontahtoinen mielenlaatuni olivat kaiken perusta, mutta riittävä tekninen informaatio oli myös tarpeen. Kiitos siis valmentajani Nuria Picas suosituksista ja neuvoista, jotka auttoivat minua matkan varrella kohtaamissani suurissa haasteissa, esimerkkeinä vuoristotauti ja kovassa maastossa selviytyminen. Ne kaikki olivat olennaisia. Nuria ymmärsi minua ja haasteitani ja otin itse riittävästi riskejä selviytyäkseni voittajana tässä seikkailussa.

Suoriuduin 93-prosenttisesti. Vain 7 % ponnistuksestani oli onnen ansiota tai johtui minua toisinaan jähmettävästä pelosta. Uskoin itseeni ja halusin valloittaa niemimaan heinäkuussa 2019.

Elämässä on muutakin kuin hemofilia.