image

Arni

Pysy mukana!

Arni

Pysy mukana!

 

Tutustu Arniin
Ikä: 30
Kotimaa: Saksa
A-hemofilia
Haaste: Kilpailee voittaakseen saksalaisen urheilupalkinnon

 

Tutustu Jasmineen
Ikä: 35
Kotimaa: Saksa
Rooli haasteessa: Fitness-ohjaaja

image

Hei! Nimeni on Arni ja olen 30-vuotias. Olen harrastelijapianisti, kilpaileva shakinpelaaja, urheilija, lukutoukka, videopelaaja ja maailmanmatkaaja. Ai niin, minulla on myös A-hemofilia. Mutta onneksi se ei vaikuta minuun enää paljoakaan. Tällä kertaa haasteni on voittaa saksalainen urheilupalkinto. Se on Saksan olympiakomitean (Deutscher Olympischer Sportbund) myöntämä palkinto ylivoimaisesta ja monipuolisesta fyysisestä kunnosta mitä tulee kestävyyteen, voimaan, nopeuteen ja koordinaatiokykyyn. Ja sen tahdon voittaa!

Blogi: 1

Idean synty

“Pystyisinkö siihen vielä?” Tätä kysyin itseltäni, kun ajattelin vanhaa saksalaista urheilumerkkiäni (GSB). Sitä yhtä (ja ainoaa), jonka sain yliopistossa 6 vuotta sitten. Eihän se ole pitkä aika, saattaa joku sanoa, mutta sen jälkeen on tapahtunut paljon. Vasemmassa nilkassani todettiin artroosi ja lääkärit kehottivat minua olemaan hyvin varovainen joidenkin urheilulajien suhteen, erityisesti koskien juoksemista ja raskaiden painojen nostelua. Silti … sain idean!

Pysytään liikkeessä

Älä käsitä minua väärin. Lääkäreiden neuvot ovat aina olleet minulle hyvin tärkeitä – ja tulevat aina olemaan. Mutta muistin myös lauseen, jonka luin yliopistoaikanani (minulla on muuten maisterin tutkinto terveyden edistämisen alalta): Liikkumattomuus on pahasta, liikunta hyvästä, mutta liika on liikaa. Joten, pysytään liikkeessä!

German Sports Badge (GSB)

GSB on palkinto erityisen hyvästä fyysisestä kunnosta ja se koostuu neljästä kategoriasta: kestävyys, voima, nopeus ja koordinaatio. Kussakin kategoriassa on erilaisia harjoitteita mutta niistä täytyy valita ja suorittaa vain yksi.

image

Blogi: 2

Treenaus

Suunnitelmana on harjoitella joka toinen päivä, vaikka en halua noudattaa tiukkaa treeniaikataulua vaan kuunnella kehoani. Lisäksi valitsin harjoitteita, joissa loukkaantumisriski on pieni. Vaikka esimerkiksi GSB:ssa tarvitaan paljon räjähtävää voimaa esim. vauhdittomassa pituushypyssä, kuulan- ja kiventyönnössä, en halua rasittaa niveliäni valmistautumisen aikana liikaa ja vältän sellaisia harjoitteita. Haluan sen sijaan tehdä kaikki voimaharjoitteet hitaasti ja hallitusti.

Viikko #1: Aloitetaan!

Tällä viikolla kävin kahdesti juoksemassa läheisessä puistossa ja tein kotona koko kehon voimaharjoituksia. Juoksusuoritukseni on tietysti vielä hyvin heikko (jo 15 minuutin kuluttua oli levähdettävä …) mutta olen varma, että kunto kohenee nopeasti.

Tärkeämpää on se, että minulla on ilo kertoa, että vasen nilkkani reagoi erittäin hyvin harjoitteluun. Tuli jopa tunne, että se on parempi kuin ennen. Tästä tulee todella mielenkiintoista!

Viikko #2: Älä ikinä anna periksi!

Kun näet minut juoksemassa kilpikonnan vauhdilla, on vaikea uskoa että pystyin joskus juoksemaan 8 kilometriä alle 30 minuutissa. En halua kuitenkaan luovuttaa! Kestävyys, nopeus ja voima ovat palautumassa hitaasti, mutta varmasti!

Nilkkani on myös aina vain parempi. Juoksemisen jälkeen tuntuu kuin jokin ”vaikuttaisi” siellä – kuulostaako tämä oudolta? Ehkä, mutta totta se on. Olen enemmän kuin iloinen siitä, että aloitin taas juoksemisen!

Toinen hyvä uutinen: Sain valmentajan, Jasminin, joka haluaa auttaa minua haasteeni kanssa. En malta odottaa, että pääsen työskentelemään hänen kanssaan seuraavina viikkoina!

Viikot #3-6: Asiat näyttävät aina tapahtuvan juuri, kun vähiten odotat …

Jaaha, tämä ei kyllä ollut suunnitelmissa. En pystynyt sairauden vuoksi treenaamaan neljän viime viikon aikana. Aivan, menetin todella kokonaisen kuukauden pahan infektion vuoksi.

image

Blogi: 3

Viikko #7: Älä koskaan luovuta!

Aloitin harjoittelun uudelleen, yritän päästä takaisin kisaan. Neljän sairasvuoteessa vietetyn viikon jälkeen se ei tule olemaan helppoa. Viimeisin juoksuni meni itse asiassa täysin pieleen: 10 minuutin hitaan juoksemisen jälkeen jouduin pysähtymään rinnassa tuntuvan kivun vuoksi. Olisin voinut olla piittaamatta siitä, mutta infektion jälkeen on oltava hyvin varovainen.

Luovuttaminen ei kuitenkaan ole mikään vaihtoehto, haluan todella sen urheilumerkin!

image

Viiko #8: Tämäkin vielä

Lisää huonoja uutisia: Jasmin otti yhteyttä ja kertoi, että häntä on kohdannut raskas takaisku eikä hän pysty valmentamaan minua. Ymmärrän täysin ja toivotan hänelle pikaista toipumista!

Sillä välin noudatan omaa treeniohjelmaani. Onneksi rintakipu on ollut tiessään. Minulle ei myöskään tuota vaikeuksia juosta 30 minuuttia hidasta tai vähän nopeampaakin vauhtia.

image

Viikot #9-10: Stressiä

Viimeiset kaksi viikkoa olivat hyvin stressaavia: Olemme vaimoni kanssa muuttamassa pois Istanbulista, Turkista – jossa olemme asuneet vuodesta 2015 – Stuttgartiin, Saksaan. Treenien ja uuden auton, asunnon ja työpaikan etsimisen yhdistäminen ei ole helppoa, mutta löysin jostain välistä aikaa ja tein joitakin lyhyitä harjoitteita.

Lisäksi juokseminen saksalaisessa metsässä on paljon hauskempaa kuin pyöriminen lähipuistossa Istanbulissa. Kerta kaikkiaan rakastan luonnon tuoksua!

Blogi: 4

Viikko #11: Paluu Turkkiin

Päätin palata vielä kerran Istanbuliin kolmesta syystä:

  1. Viettääkseni muutaman päivän vaimoni kanssa, jonka on vielä jäätävä Turkkiin
  2. Käydäkseni taas appivanhempieni luona
  3. Viedäkseni toiset 30 kg tavaraa lentokoneella Saksaan ☺

Vaikkakin tämä matka maksoi minulle kallisarvoista aikaa, jolloin en voinut treenata paljoakaan, se oli sen arvoinen. Juokseminen ei ollut mahdollista, koska kylässä, jossa appivanhempani asuvat, on liikaa villejä (ja toisinaan vihaisia) koiria. Ne jahtasivat minua kerran enkä totisesti halua toistaa sitä kokemusta. Onnistuin silti tekemään 4 x 25 punnerrusta aamuin illoin. GSB on lähellä!

image

Viikko #12: Vielä kaksi viikkoa

Takaisin Saksassa ja treenaamassa! Olen hyvin iloinen omasta edistymisestäni ja varma siitä, että teen hyvää tulosta kahden viikon kuluttua alkavassa GSB:ssa.

Tässä ovat todennäköisesti omat lajini:

Kesävyys

 

Pronssi

Hopea

Kulta

3 km juoksu

18:40 min

16:10 min

14:10 min

Voima

 

Pronssi

Hopea

Kulta

Vauhditon pituushyppy

1,85 m

2,10 m

2,35 m

Nopeus

 

Pronssi

Hopea

Kulta

100 m juoksu

31,5 s

24,0 s

17,0 s

Koordinaatio

 

Pronssi

Hopea

Kulta

Hyppynaru

10x

15x

20x

 

Ensi alkuun en halunnut valita hyppynarua vaan pituushypyn, koska olin siinä melkoisen hyvä muutama vuosi sitten. Tai sanotaan 10–15 vuotta sitten, kun olin vielä koulussa … Pituushyppy ei kuitenkaan ehkä ole sopiva vasemman nilkkani kannalta, joten ostin hyppynarun. Yritän silti selvittää, kuinka sen yli voisi hypätä …

image

Viikko #13: Viimeinen treeniviikko

Tässä sitä ollaan, viimeinen viikko ennen GSB:tä. Hermostuttaako? Ei oikeastaan, itse asiassa oloni on mahtava enkä malta odottaa haastetta. Tänään, päivää ennen GSB:tä, halusin rentoutua ja olla tekemättä mitään, mutta 28°C:n lämpö ja auringonpaiste pakottivat minut pois kotoa. Joten otin pyöräni ja ajoin joelle. Loistoidea!

image

Viikko #14: GSB-päivä

Haastepäivä on viimein koittanut. Nyt nähdään, olenko riittävän hyvä GSB:hen. Aloitan hyppynarulla (ristihyppy) koordinaatio-osuudessa. 10 toistoa riittää pronssiin, 15 hopeaan ja 20 kultaan. Kaiken kaikkiaan minulla on kolme koetta, mutta ensimmäisessä selvitän jo 21 toistoa – KULTAA!

Siirryn harjoitukseen 2 -– 100 m juoksu nopeus-osiossa. Mutta juuri lähdön jälkeen tunnen omituista kipua vasemassa nilkassani ja polvessa. Sen vuoksi en uskalla käyttää kaikkea voimaani ja saavutan maaliviivan ajassa 0:15:59 – pronssia. Tätä osiota ei kuitenkaan tarvitse käyttää; voin myös uida 25 metriä. Teen sen luultavasti myöhemmin …

Nyt valitsen vauhdittoman pituushypyn voima-osiossa. Jos pääsen 1,85 metriin – ei pitäisi olla liian vaikeaa – saan pronssia, hopeaa 2,10 metristä ja kultaa 2,35 metristä. Venytän ylävartaloa, taivutan polvia ja hyppään räjähtävään tyyliin: 2 metriä ja 38,5 senttiä – taas KULTAA!

3000 m juoksu kutsuu. Tämänpäiväisten nilkasta ja polvesta johtuvien ongelmien vuoksi olen hieman hermostunut. Niinpä hölkkään muutaman metrin, rasitan niveliäni varovasti ja tajuan onnellisena, että kipu on poissa. Selvä, nyt mennään! Valitsemani reitti on 800 metrin pituinen, joten joudun juoksemaan kolme täyttä kierrosta ja sitten 600 metrin merkkiin saakka. Onneksi nivelet, lihakset ja hengitys toimivat täydessä sopusoinnussa matkallani ja saavutan maaliviivan ajassa 13:39 min. Kultaa kolmannen kerran!

Teknisesti urheilumerkki on minun. Nyt menen kuitenkin sisäuima-altaalle toiseen harjoitteeseen: 25 m uinti. Haluan tämän mukaan, koska en ole kovin tyytyväinen pronssiin nopeus-kategoriassa ja olen melko varma, että pärjään tässä paremmin. Altaalla minua odottavat sekä hyvä että huono uutinen. Hyvää on se, että allas ei ole liian ruuhkainen. Valitettavasti allasvahti ei halua poistaa köyttä, joka riippuu uimarien ja muiden ihmisten välissä – 25 metriä varten joudun kuitenkin ylittämään tuon köyden! Ei aikaa ruikutukseen, on mentävä lähtötelineelle! Sukellukseni on varsin hyvä samoin kuin krooli mutta sitten – odotetusti – kamppailen köyden kanssa ja menetän kallista aikaa. Ajassa 0:19:96 min saavutan toisen puolen ja saan  hopeaa.

Kaiken kaikkiaan pystyin voittamaan kultaa kolmesti ja hopeaa kerran, joten sain 11 pistettä 12:sta. Se on sentään kulta! Kaiken huomioon ottaen olen erittäin tyytyväinen tulokseen ja odotan uusintakierrosta – ehkä sinun kanssasi?!? ☺☺☺☺

Kestävyys

 

Pronssi

Hopea

Kulta

Tulokseni

3 km juoksu

18:40 min

16:10 min

14:10 min

13:39 min

Voima

 

 

Pronssi

Hopea

Kulta

Tulokseni

Vauhditon pituushyppy

1,85 m

2,10 m

2,35 m

2,385

Nopeus

 

 

Pronssi

Hopea

Kulta

Tulokseni

25 m uinti

16,8 s

15,1 s

13,6 s

19,96 s

Koordinaatio

 

 

Pronssi

Hopea

Kulta

Tulokseni

Hyppynaru

10x

15x

20x

21x

image

BLOGI 5:

Osa 5 – Johtopäätös

”Pystyisinkö siihen vielä?“ Tämä kysymys aloitti taipaleeni GSB-merkkiä kohti. Matkassa oli nousuja ja laskuja, menestystä ja vastoinkäymisiä. Alussa en ollut lainkaan varma, kuinka nilkkani reagoisi suunniteltuun lisääntyneeseen harjoitteluun. Monet kriittiset mielipiteet eivät nekään parantaneet mielialaani. Silti, heti kun aloitin treenauksen, tajusin että omat alustavat ajatukseni (liikkumattomuus on pahasta, liikunta hyvästä, liika on liikaa) olivat totta: Sitä outoa, joskus hyvinkin kivuliasta tunnetta nilkassa ei juuri ilmaantunut.

Älä kuitenkaan käsitä väärin, en tietenkään keksinyt artroosin parannuskeinoa. Vaikka juokseminen epäilemättä paransi nilkan tilannetta, jouduin harjoittelemaan varoen. Aina kun treenasin liikaa (yli 4 kertaa viikossa), nilkkaan ja polveen alkoi koskea – siinä oli todennäköisesti oma henkilökohtainen rajani.

Kaiken kaikkiaan olen enemmän kuin onnellinen ja kiitollinen siitä, että osallistuin Liberate life -haasteeseen. Niin, ja luulen että löysin vastauksen kysymykseeni ☺

Elämässä on muutakin kuin hemofilia.